Järjestyksenvalvoja

Haemme järjestyksenvalvojia työskentelemään niin ravintoloihin kuin tapahtumiin Oulun, Ruka-Kuusamon sekä muun Pohjois-Suomen alueelle.

Työ on pääsääntöisesti viikonloppu- sekä iltapainotteista. Odotamme sinulta kokemusta järjestyksenvalvojan työstä, oikeanlaista asennetta sekä halua oppia ja kehittyä. Katsomme eduksi voimankäyttö- sekä muut alaan liittyvät koulutukset ja harrastustaustat. 

Tarjoamme sinulle joustavan työyhteisön sekä monipuolisen kattauksen kohteita vuoden ympäri. Olit sitten vanha konkari tai vasta tovin kokemusta kerryttänyt, kuulemme sinusta mielellämme lisää – jätäthän meille hakemuksesi!

Lisätietoja tehtävästä antaa,

Jenny Matinolli
johdon assistentti
Senso Security Oy
+358 50 363 1006
jenny.matinolli@sensosec.fi

Voimankäyttö ja voimankäyttövälineet

Laki määrittelee, missä tilanteissa järjestyksenvalvoja sekä vartija saa voimakeinoja käyttää.

”Jos henkilö koettaa vastarintaa tekemällä välttää pääsyn estämisen, paikalta poistamisen, kiinniottamisen, 46 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen tai 47 §:ssä tarkoitetun poisottamisen taikka pakenee kiinniottamista, järjestyksenvalvojalla sekä vartijalla on oikeus käyttää sellaisia henkilön pääsyn estämiseksi, paikalta poistamiseksi tai kiinniottamiseksi taikka tarkastuksen suorittamiseksi tai esineen ja aineen poisottamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon henkilön käyttäytyminen, tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus ja muut olosuhteet.”

Voimankäyttövälineet

Järjestyksenvalvojalle ja vartijalle sallittuja voimankäyttövälineitä ovat

Lisäksi yksityisen turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa olevalla järjestyksenvalvojalla sekä vartijalla voi olla teleskooppipatukka. Sekä vartijalle sallittuna voimankäyttövälineenä ampuma-aselain (1/1998) 2 §:ssä tarkoitettu ampuma-ase.

Kaasusumutin

Kaasusumuttimella tarkoitetaan lain mukaan välinettä, jolla voidaan levittää ilmaan kyynelkaasua. Kaasusumuttimeksi katsotaan myös väline, jolla voidaan levittää vastaavan kaltaista lamaannuttavaa ainetta. Ainetta levitetään joko sumuna, juovana, vaahtona tai geelinä, riippuen sumuttimen tyypistä. Vaikuttavaa ainetta levitetään yleisimmin kohdehenkilön kasvojen alueelle.

Paprika- eli OC-sumutin, joka on yleisimmin viranomaisten käytössä, aiheuttaa kohdehenkilön iholle tai silmiin joutuessaan voimakasta kirvelyä sekä voimakasta poltteen tunnetta, jonka vaikutuksesta normaalitapauksissa näkökyky häiriintyy tai häviää 10–20 minuutiksi. Lyhenne OC tulee sanoista Oleoresin Capsicum, joka on paprikakasveista saatavaa uutetta. Capsicum-lajikkeiden vaikuttava aine kapsaisiini on tunnettu erittäin voimakkaan mausteaineena ja sitä on hyödynnetty itsepuolustuksessa jo 2300 vuotta sitten. OC-sumuttimesta käytetään usein virheellisesti nimitystä pippurisumutin.

Kaasusumuttimen etuina voidaan pitää mm. tehokkuutta ongelmaryhmiin, kuten huumeiden käyttäjiin sekä eläimiin, ympäristöystävällisyyttä sekä työturvallisuutta, sillä sitä voidaan käyttää etäisyyden päästä. Sumutin on myös vähemmän vaarallinen voimakeino, eikä se jätä yleensä vammoja.

Kaasusumuttimen hankkiminen sekä hallussapito edellyttää poliisin myöntämää lupaa. Sumuttimen luvanvaraisuudesta säädetään ampuma-aselaissa: kaasusumuttimen luvaton hankkiminen ja hallussapito ovat ampuma-aserikoksena rangaistavia tekoja.

Kaasusumutin on ollut Suomen poliisin virallinen voimankäyttöväline 27.1.1999 lähtien.

Käsiraudat

Suomalaisessa oikeuskäytännössä käsirautojen käyttö on sallittua mm. seuraavissa tilanteissa:

Ihmisen kahlitseminen käsirautoihin ilman perusteita voidaan katsoa vapauden rajoittamiseksi eli vapaudenriistoksi. Oikeutuksen käsirautojen käyttöön tutkii tapauskohtaisesti viranomainen ja rangaistavuudesta päättää tuomioistuin.

Teleskooppipatukka

Teleskooppipatukalla tarkoitetaan avattuna vähintään 45 senttimetriä ja enintään 70 senttimetriä pitkää patukkaa, joka voidaan kuljetusta varten painaa kokoon. Teleskooppipatukka ei suljettuna juurikaan erotu varustevyöstä, joten sitä on helppo pitää mukana.

Teleskooppipatukan käyttöä on erikseen harjoiteltava, jotta mahdollisessa käyttötilanteessa patukan käytettävyys ei laske sillä, ettei patukka lukitukaan käyttöasentoon. Teleskooppipatukka on siis valmistettu kahdesta tai kolmesta sisäkkäisestä metalliputkesta, jotka avattuina lukittuvat toisiinsa kitkan vaikutuksesta. Teleskooppipatukka avataan voimakkaalla liikkeellä, joka lukitsee patukan käyttöasentoon. Avausliike sekä avauksesta aiheutuva ääni yhdessä voivat toimia jo pelotteena ja selvänä merkkinä voimankäyttövalmiudesta, jolloin patukkaa ei välttämättä tarvitsekaan käyttää. Kitkalukitteiset teleskooppipatukat suljetaan myös näyttävästi: patukan pää lyödään voimakkaasti kovaa pintaa vasten ja lukitus avautuu metalliputkien väliltä. Teleskooppipatukoita on saatavilla myös muovisina sekä erilaisilla lukitusratkaisuilla. Monet lukitusratkaisut vähentävät avaustekniikan aiheuttamia virheitä.

Esimerkiksi Suomen poliisi on siirtynyt käyttämään lähes yksinomaan teleskooppipatukkaa sen kentällä hyväksi havaittujen ominaisuuksien takia. Viranomaisten lisäksi teleskooppipatukkaa saavat pitää hallussaan yleisellä paikalla ainoastaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa tarkoitetut turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa olevat vartijat sekä järjestyksenvalvojat, jotka ovat saaneet teleskooppipatukan käyttökoulutuksen. Tiesitkö, että teleskooppipatukan kauppa on kielletty, jollei luovutuksen saajana ole yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa tarkoitettu turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija tai voimankäyttökoulutuksen järjestäjä? Eli teleskooppipatukoita ei Suomessa lain mukaan ole luvallista myydä yksityishenkilöille ja niiden hallussapito yleisellä paikalla on kielletty.  Teleskooppipatukan säilyttäminen esimerkiksi keräily- tai koristetarkoituksessa on kuitenkin sallittua, eikä vaadi erikseen lupaa.

Voimankäyttövälineiden kantaminen

Voimankäyttövälineitä saa kantaa ainoastaan järjestyksenvalvoja sekä vartija, joka on suorittanut voimankäyttövälineiden käyttäjäkoulutuksen. Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa oleva järjestyksenvalvoja sekä vartija saa kantaa ja käyttää voimankäyttövälineitä ainoastaan silloin, jos hän on suorittanut voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen. Elinkeinoluvan haltijan on siis järjestettävä vähintään kerran vuodessa järjestyksenvalvojilleen sekä vartijoilleen voimankäyttövälineiden kertauskoulutus tai valvottava, että järjestyksenvalvoja muutoin suorittaa kertauskoulutuksen.

Järjestyksenvalvontatehtävässä ei saa kantaa voimankäyttövälineitä tarpeettomasti, eikä tilapäinen järjestyksenvalvoja saa kantaa ollenkaan tehtävässään voimankäyttövälineitä. Sama pätee vartioimistehtävissä: vartija ei saa tarpeettomasti kantaa voimankäyttövälineitä, eikä väliaikainen vartija saa kantaa voimankäyttövälineitä ollenkaan.

Järjestyksenvalvojan sekä vartijan on kannettava voimankäyttövälineitä asunsa alla siten, että ne eivät ole muiden havaittavissa. Jos välineiden kantaminen asun alla ei ole mahdollista, niitä saa kantaa myös asuun kuuluvissa suljettavissa taskuissa tai vyöhön kiinnitettävissä tai asuun kuuluvissa umpikoteloissa. Patukkaa saa kuitenkin kantaa siltä osin näkyvissä kuin sen kantaminen umpikotelossa tai asun alla ei sen koon vuoksi ole mahdollista.

Kuka voi toimia voimankäyttövälineiden käyttäjäkoulutuksen ja voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen kouluttajana?

Voimankäyttövälineiden käyttäjäkoulutuksen ja voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen kouluttajana voi toimia ainoastaan Poliisihallituksen voimankäyttökouluttajaksi hyväksymä henkilö ja taas ampuma-asetta koskevan käyttäjäkoulutuksen ja ampumiskokeen toimeenpanijana voi toimia ainoastaan Poliisihallituksen asekouluttajaksi hyväksymä henkilö. Poliisiammattikorkeakoulu kouluttaa yksityisen turva-alan järjestyksenvalvojakouluttajia, voimankäyttökouluttajia sekä asekouluttajia.

Järjestyksenvalvonta

Järjestyksenvalvojia tarvitaan mm. yleisötilaisuuksissa, niin yleisissä kokouksissa kuin yksityistilaisuuksissa, leirintäalueilla, matkustaja-aluksilla ja majoitus- ja ravitsemisliikkeissä.

Järjestyksenvalvojan tehtävä

Järjestyksenvalvojan tehtävänä on valvoa järjestystä ja turvallisuutta estäen rikoksia ja onnettomuuksia tapahtumassa tai toimialueellaan. Järjestyksenvalvoja edistää yleisön turvallisuutta toimimalla asiallisesti ja tasapuolisesti, sovinnollisuutta edistäen, ensisijaisesti neuvoin ja kehotuksin. Mikäli muihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, on toimenpiteiden oltava perusteltuja eikä vahinkoa ja haittaa saa aiheuttaa enempää kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi.

Järjestyksenvalvonta ei ole vain välttämättömyys tapahtumissa, vaan myös merkittävä osa esimerkiksi yökerhokokemusta. Asiakaspalveluhenkiset järjestyksenvalvojat huolehtivat asiakkaiden viihtyvyydestä sujuvalla vuorovaikutuksella asiakkaiden kanssa, mutta estävät myös käytöshäiriöitä sekä turvaavat kaikkien turvallisuutta palovaarojen ja muiden riskitekijöiden varalta. 

Mitä eroa on järjestyksenvalvojalla ja vartijalla?

Järjestyksenvalvojan tehtävänä on valvoa järjestystä ja turvallisuutta estäen rikoksia ja onnettomuuksia tapahtumassa tai toimialueellaan. Vartija puolestaan keskittyy omaisuuden, tilojen ja kiinteistöjen tai erikseen määriteltyjen henkilöiden suojaamiseen. Eli yksinkertaisesti vartija turvaa omaisuutta ja kiinteistöjä, kun taas järjestyksenvalvoja huolehtii ihmisten ja tapahtuman turvallisuudesta. 

Kuka on järjestyksenvalvoja?

Järjestyksenvalvojan tunnistaa keltaisesta tunnistelaatasta tai tunnisteliivistä, josta löytyy sanapari ”Järjestyksenvalvoja - Ordningsvakt” merkittynä mustalla tai tummansinisellä tekstillä. Järjestyksenvalvontaorganisaatiossa esimiesasemassa oleva voi poliisin määräyksestä käyttää oranssia tunnisteliiviä, josta löytyy myös sanapari ”Esimies – Förman”. 

Järjestyksenvalvojana ei voi toimia kuka tahansa, vaan poliisi voi hyväksyä henkilön järjestyksenvalvojaksi enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Järjestyksenvalvojaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut sisäministeriön määrittämän 40 tuntia kestävän järjestyksenvalvojan peruskoulutuksen. Voimankäyttövälineitä, kuten kaasusumutinta ja teleskooppipatukkaa varten täytyy suorittaa omat koulutukset erikseen ja itse järjestyksenvalvojan peruskurssi täytyy kerrata 8 tunnin koulutuksella vähintään viiden vuoden välein. Pelkkä kouluttautuminen ei silti riitä siihen, että järjestyksenvalvojaksi voidaan hyväksyä, vaan henkilön täytyy olla lisäksi täysi-ikäinen, rehellinen ja luotettava sekä henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva. 

Millaisissa paikoissa järjestyksenvalvojat työskentelevät Senso Securityllä?

Meillä järjestyksenvalvoja pääsee työskentelemään monipuolisissa paikoissa. Meille tärkeää ovat tyytyväiset asiakkaat, mutta myös tyytyväiset työntekijät. Siksi haluamme pitää kiinni siitä, että voimme toimittaa aina oikeanlaisen ja -tasoisen järjestyksenvalvojan asiakkaan tarpeisiin sopien!

Vasta järjestyksenvalvojankortin saaneiden kanssa aloitamme yleensä tapahtumista, kuten festareista tai jalkapallo-otteluista, joissa työskentelemme niin sanotusti ryhmänä. Näin pääsemme yhdessä ottamaan kosketuspintaa siihen, mitä työ on ja me näemme, minkälainen tekijä on kyseessä: kokeneemmat näyttävät esimerkkiä työskentelystä ja aloitteleva näkee, kuinka käytännössä tulee toimia. Erityisesti kesäisin on mahdollista kerryttää hyvää kokemusta alalle erilaisten isompien tapahtumien kautta! 

Seuraava askel on usein pikaruoka-ravintolat, joihin vaaditaan jo täyttä otetta ja valmiutta toimia itsenäisesti ammattilaisena. Pikaruoka-ravintoloissa pidetään kokonaisvaltaisesti järjestystä ja turvallisuutta sekä asiakaskokemusta yllä huolehtimalla samalla myös ravintolan siisteydestä, asiakkaan toiveita kuunnellen.

Kokemuksen karttuessa päästään siirtymään myös muihin ravintoloihin, pubeihin sekä yökerhoihin. Näihin vaaditaan jo kokemusta ja osaamista, aitoa ammattitaitoa! Näissä paikoissa on usein kaksi tai useampia järjestyksenvalvojia, mutta useassa paikassa työskennellään myös itsenäisesti. Kokemuksen karttuessa on mahdollista päästä työskentelemään myös niin sanottuina pienryhminä esimerkiksi opiskelijatapahtumiin tai muihin pienempiin tilaisuuksiin esimerkiksi erilaisiin avajaisiin.

Miksi valita Senso Security?

Kuten jo edellä mainitsimme, meille ensiarvoisen tärkeää ovat tyytyväiset asiakkaat, mutta myös tyytyväiset työntekijät. Yhteistyö kanssamme on joustavaa ja pyrimme täyttämään aina asiakkaan toiveet järjestyksenvalvonnasta niin, että kaikki ovat tyytyväisiä! 

Palovaroitin pelastaa ihmishenkiä

Palovaroittimella tarkoitetaan laitetta, joka havaitsee savun ja antaa akustisen hälytyksen. Palovaroittimen tehtävänä on havahduttaa pelastautumaan ja sammuttamaan palonalkua. Vaarallisinta tulipalossa on savu, joka täyttää huoneiston minuuteissa. Vain toimiva palovaroitin pelastaa ihmishenkiä.

1.1.2010 tuli voimaan asetus, joka määrää, että palovaroittimia on oltava rakennuksen jokaisessa kerroksessa vähintään 1 kpl jokaista alkavaa 60 asuin-m² kohden. Missään nimessä minimimäärää ei pitäisi kuitenkaan tuijottaa, vaan palovaroittimia olisi hyvä löytyä tiloista, joissa oleskellaan, nukutaan tai joista löytyy esimerkiksi syttymisriskin omaavia sähkölaitteita.

Kuka vastaa palovaroittimien toiminnasta?

Huoneiston haltija, eli asukas, on vastuussa palovaroittimen toimintakyvystä. Asukkaan on hankittava palovaroitin, mutta myös pidettävä huoli siitä, että palovaroitin toimii: palovaroitinta tulee testata testinapista säännöllisesti kuukausittain ja paristo on vaihdettava vuosittain. Lisäksi varoitin tulee vaihtaa uuteen 5-10 vuoden välein.

Asunto-osakeyhtiöissä taloyhtiö vastaa sähköverkkoon kytkettyjen asuntokohtaisten palovaroittimien uusimisesta ja pariston vaihdosta – taloyhtiön on syytä selvittää pariston vaihtoväli ja järjestää paristojen säännöllinen vaihto. Asukkaille puolestaan pitää antaa selkeät ohjeet, kuinka sähköverkkoon kytketyn laitteen kanssa pitää toimia. Asukkaiden täytyy myös vastata omalta osaltaan palovaroittimen toimintakyvystä eli testata varoitin kuukausittain testinapista.

Vain toimiva palovaroitin pelastaa ihmishenkiä. Testitoimenpiteiden lisäksi täytyy huolehtia varoittimen puhtaudesta. Puhdista palovaroitin muutaman kerran vuodessa kevyesti imuroiden tai pyyhi pölyt laitteen päältä. Huomaa kuitenkin, että mikäli käytät kosteaa liinaa, kosteuden pääsy palovaroittimen sisälle on estettävä, sillä kosteus voi vahingoittaa palovaroittimen toimintaa. Huoltotoimenpiteiden jälkeen varmista palovaroittimen toimivuus testinapilla!

Palovaroittimen sijoittaminen

Palovaroittimen oikein sijoittaminen on myös varoittimen oikein toimimisen kannalta erittäin tärkeää. Varoittimet tulisi sijoittaa mahdollisimman lähelle asuinhuoneita/tiloja, joissa oleskellaan. Myös aulatilassa olisi suositeltavaa olla aina palovaroitin. Paras paikka palovaroittimelle on katto, jonne savu nousee ensimmäisenä. Palovaroitin tulee sijoittaa jokaisessa kerroksessa mahdollisimman korkeaan kohtaan. Palovaroitin on oltava katossa vähintään 50 cm etäisyydellä seinistä sekä vähintään 1 m etäisyydellä tuloilmaventtiilistä, jotta ilmavirrat eivät häiritsisi varoittimen toimintaa. Huomioi myös, että pöly, keittiörasvat, kuumuus sekä kosteus voivat aiheuttaa häiriöitä varoittimen toiminnassa.

Ionisoiva vai optinen palovaroitin?

Ionisoiva palovaroitin havaitsee tulipalon ilmassa olevan savun sähkönjohtavuuden perusteella. Ionisoiva palovaroitin sopii kohteisiin, joissa palo voi syttyä nopeasti leimahtaen, sillä se on suunniteltu reagoimaan nopeammin ilmiliekeistä syntyviin palokaasuihin. Ioniset palovaroittimet olivat ennen yleisiä, mutta optiset palovaroittimet ovat korvanneet niitä kaupan hyllyillä.

Optisen palovaroittimen toiminta perustuu laitteen sisäiseen valonsäteeseen, jota ilmassa olevat savuhiukkaset häiritsevät. Optinen palovaroitin havaitsee paremmin kytemällä syttyvät palot, joiden savu on sakeaa. Optisen varoittimen huonopuoli on se, että se voi hälyttää myös muihin ilmassa oleviin hiukkasiin, kuten vesihöyryyn. Käytännössä palovaroitin voi siis laueta hälyttämään vaikkapa kylpyhuoneen oven avattua. Optinen palovaroitin sopii kuitenkin loistavasti pakolliseksi varoittimeksi kotiin kuin myös mökillekin. Uuden tekniikkansa vuoksi optisia palovaroittimia löytyy kaupoista nykypäivänä enemmän verrattuna optisiin.

Me suosittelemme

Meiltä löydät verkkokaupastamme Ajaxin optisen palovaroittimen monipuolisilla ominaisuuksilla. Toisin sanoen varoitin sopii hyvin niin kytemällä syttyville paloille kuin nopeasti leimahtavillekin. Käytännössä palovaroittimesta löytyy savukammio, jossa sijaitsee varoittimen optinen kytkin, joka taas puolestaan koostuu infrapunasäteilijästä sekä valokennosta. Kun savu tunkeutuu savukammioon, valosähköinen vastaanotin havaitsee savun infrapunasäteen vääristymän perusteella ja laukaisee hälytyksen. Lisäksi palovaroittimen ilmaisimet havaitsevat myös lämpötilan vaihtelun: hälytys aktivoituu huonelämpötilan noustessa 60 asteeseen. Itse hälyttämisestä ja varoittamisesta huolehtii 85dB sisäänrakennettu sireeni ja lisäksi varoitin lähettää heti ilmoituksen mobiilisovellukseen palosta. Tiedät siis kotisi, mökkisi, liiketilasi ym. turvallisuuden tilanteen olit itse paikalla tai et!

Tiesitkö, että palovaroitinpäivää vietetään joka vuosi 1.12?

Palovaroitinpäivää vietetään niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa. Palovaroitinpäivän tarkoituksena on, että ihmiset keskustelisivat paloturvallisuudesta ja innostuisivat huolehtimaan paloturvallisuudesta. Ota sinäkin tavaksesi viettää palovaroitinpäivää – hoida vaikkapa vuosittainen palovaroittimen paristonvaihto aina 1.12!

Estä mökkimurto

Kesän mökkisesongin loppuminen tietää mökkimurtosesongin alkamista. Tyhjilleen jäävät mökit riittämättömällä suojauksella ovat helppoja kohteita murtovarkaille. Erityisesti syksyn ja talven pimeys sekä mökkien syrjäiset sijainnit helpottavat murtoja entisestään. Mökin suojaukseen talven ajaksi kannattaa kiinnittää erityistä huomiota varsinkin silloin, jos mökillä ei tule talvisin juurikaan vierailtua.

Kun jätät mökkiä talviteloille,

Lisäksi muista, että

Tehokkain keino ennaltaehkäistä murtoja on yksinkertaisesti varautuminen. Suomessa murtoja tehdään kaikkina vuorokauden aikoina, joten valppautta tarvitaan aamusta yöhön.

Muista myös, että vakuutukset kattavat varastettuja tavaroita, mutta murron aiheuttamaa turvattomuuden tunnetta vakuutukset eivät kata. Panosta siis kiinteistön suojaamiseen niin mökillä kuin kotonakin vuorokauden- ja vuodenajasta riippumatta!